Viikonloppu hurahti taas nopeammin kuin uskoisikaan. Join itseni liian humalaan lauantaina, shotteja shottien perään ja nukkumaan. Tuntuu tyhmältä. Tanssin mekko päällä pikku pubissa keski-ikäisten ihmisten keskellä välittämättä siitä, että olimme selkeästi paikan nuorimmat ja ylipukeutuneimmat.
Riitelin poikaystävän kanssa, äiti kysyi mikä on ja huusin EN JAKSA KATELLA TOTA poikaystävän kuullen ja lähdin pois. Alkoi kaduttaa ja tuli paha mieli samantien, mutta itsepäinen ja ylpeä kun olen, en pyytänyt koskaan anteeksi.
Onneksi se kyllä tietää sanomattakin olevansa nimenomaan ainoa ihminen jota jaksan. Minun lempi-ihminen.
Äiti hokee joka päivä samoja asioita mitä olet syönyt ja missä ja monelta syöt niin epäterveellisesti minäpä teen sulle nyt leivän niin tuut tähän mun eteeni syömään että nään. Mun tekisi niin paljon mieli kiljua että miten et voi nähdä miten paljon syön?! Syön kokoajan, käyn vähän väliä tutkimassa jääkaappia ja tänäänkin vetäisin sipsipussin.. Päätän että ensiviikko on erilainen. Iltanameilut loppuu nyt, päivänameilut loppuu nyt ja ne tekeepäskahvinkanssamielisuklaata loppuu nyt. Nyt on vihdoinkin korkea aika saada elämä taas hallintaan, eikä ahmia kokoajan ihan ilman kontrollia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti